Toimintaympäristökatsaus

Energia- ja ilmastopolitiikka siirtymässä sanoista tekoihin

Energia-ala toimii suuren murroksen keskellä ja rakentaa samalla kestävää ja turvallista tulevaisuutta. Yhteiskunta on yhä riippuvaisempi sähköstä. Energiayhtiöt keskittyvät lähitulevaisuudessa niin sähkö- ja lämpöverkostojen toimintavarmuuden vahvistamiseen kuin uusiutuvien energianlähteiden osuuden kasvattamiseen.

Energiantuotanto vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutokseen. Energia-ala onkin jo vuosia toiminut etujoukossa torjumassa ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos on maailmanlaajuinen ongelma, joka vaikuttaa niin kansainväliseen kuin kotimaiseen energia- ja ympäristöpolitiikkaan.

Energia- ja ilmastopolitiikan tavoitteena on varmistaa vähäpäästöisen ja kohtuuhintaisen energian saatavuus. Linjauksilla pyritään luomaan hyvät toimintaedellytykset energian tuottajille ja käyttäjille sekä vähentämään päästöjä EU:n ja Suomen kansallisten asetusten mukaisesti.

EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaa YK:n ilmastosopimuksen alainen Kioton pöytäkirja sekä ilmasto- ja energiapaketti 2020. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä kasvihuonepäästöjä on sitouduttu vähentämään 40 %. Tiekartta vähähiiliseen talouteen 2050 määrittelee, miten EU voi saavuttaa tavoitteensa leikata 80 % kasvihuonepäästöjään 2050 mennessä. Tulevaisuuden ilmastopolitiikka nähdään tiukkojen päästökiintiöiden ja tehokkaan päästökauppajärjestelmän muovaamana.

IPCC:n ilmastoraportin mukaan lämpeneminen pitää pysäyttää 1,5 asteeseen Pariisissa sovitun kahden asteen sijaan. YK:n joulukuisessa ilmastokokouksessa Puolan Katowicessa päätettiin, miten Pariisin kokouksessa asetetut tavoitteet saavutetaan. Neuvottelun tuloksena ilmastotavoitteita toimeenpannaan tehokkaammin.

Jotta tavoitteisiin päästäisiin, päästöt pitäisi poistaa 20 vuotta aiemmin kuin tähän saakka on kaavailtu. Uusiutuvien energiamuotojen lisäämistä pidetään ensisijaisena ratkaisuna. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että uusiutuvan sähkön, kuten aurinko- ja tuulivoiman, osuus nousisi yli 80 prosenttiin sähköntuotannossa globaalisti.

Pohjoismaat ovat syventäneet ilmastopoliittista yhteistyötään. Pohjoismainen sähkömarkkinafoorumi on yksi konkreettinen esimerkki maiden halusta hyödyntää lisääntyvää vaihtelevaa uusiutuvaa energiaa, parantaa järjestelmän joustavuutta ja kykyä ylläpitää markkinoiden tasapaino muuttuvissa tilanteissa.

Vuoteen 2030 mennessä Suomen tavoitteena on pudottaa päästöjä 40 % ja vuoteen 2050 mennessä 80–95 %. Hiilineutraaliutta tavoitellaan vuonna 2045. Energiantuotannon osalta hiilineutraalius voitaisiin saavuttaa jo 2030-luvulla, jos EU:n päästötavoite pääsee Pariisin sopimuksen tasolle ja vuosien 2040 ja 2050 päästökiintiöt määritellään pikaisesti.

Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa (2016) linjataan konkreettisia toimia, joilla Suomi saavuttaa EU:ssa sovitut energia- ja ilmastotavoitteet sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tavoitteena on kehittää sähkömarkkinoita sekä lisätä sähkön kysyntää, tarjontaa ja järjestelmätason energiatehokkuutta. Toimenpiteisiin kuuluu myös kivihiilen energiakäytöstä luopuminen, liikenteen biopolttoaineiden nostaminen 30 prosenttiin sekä 250 000 sähköauton ja 50 000 kaasukäyttöisen auton käyttöönotto.

Kesäkuussa 2018 Turun kaupunginvaltuusto päätti Ilmastosuunnitelmasta, jonka mukaisesti vuoteen 2029 mennessä Turun alueen energiajärjestelmästä tehdään hiilineutraali.

Talouskasvun nousu hidastuu

Kansainväliset ja pohjoismaiset energiamarkkinat sekä taloustilanne vaikuttavat merkittävästi Turku Energian toimintaympäristöön. Yhdysvaltain talouskasvun uskotaan hidastuvan. Brexit aiheuttaa epävarmuutta niin Britanniassa kuin Euroopassakin. Heikentyneistä maailmantalouden kasvunäkymistä huolimatta suomalaisilla teollisuusyrityksillä on runsaasti investointisuunnitelmia.

Tilastokeskus raportoi Suomen bruttokansantuotteen kasvaneen 2,3 % vuonna 2018. Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan vuoden 2019 aikana talouskasvun uskotaan nousevan 1,7 %, mutta hidastuvan seuraavina vuosina 1,5 % vuosittaiseen nousuun. Syynä pidetään haastavaa kansainvälistä ympäristöä.

Varsinais-Suomen ja Turun seutukunnan kehitysnäkymät ovat hyvät. Positiivinen rakennemuutos näkyy yritystoiminnassa ja yritysten liikevaihdot kasvavat maakunnassa tasaisesti. Uudisrakentamisen voimakas kasvu kertoo talouden nousukaudesta. Ennakkotietojen mukaan Turun jo vuosia nousussa ollut väestönkasvu olisi nopeutunut vuoden 2018 aikana. Tulevaisuuden näkymiä pidetään myös lupaavina: talous- ja väestönkasvun odotetaan jatkuvan.

Tilastokeskuksen tietojen mukaan energian hinnat nousivat vuonna 2018. Öljyn maailmanmarkkinahintojen kasvu heijastui myös polttonesteiden kuluttajahintoihin.

Suomessa energiankäyttöön vaikuttaa säätila. Pohjois-Euroopan lämmin ja kuiva kesä sekä vuoden 2018 kylmä talvi nostivat sähkön tukkuhintaa viime vuonna noin 41 %. Sääolosuhteiden vuoksi käytössä oli päästöoikeuskustannuksiltaan kalliimpia sähköntuotantomuotoja, mikä osaltaan vaikutti hinnan nousuun.

Asiakkaan vaakakupissa energian hinta, uusiutuva energia ja älykkäät ratkaisut

Energiateollisuuden kyselyn mukaan suomalaisten huoli ilmastonmuutoksesta kasvaa ja ilmastonmuutosta mielletään maailmanlaajuisena uhkana, jota on torjuttava kaikin keinoin. Aiempaa useampi näkee ydinvoiman ympäristöystävällisenä sähköntuotantotapana. Uusiutuvan energian kasvattaminen koetaan tärkeänä. Aurinkosähköä, tuulivoimaa, bioenergiaa ja vesivoimaa pidetään sopivina energianlähteinä.

Turku Energia vastaa uusiutuvan energian lisäämistarpeisiin muun muassa investoimalla uusiin tuotantolaitoksiin. Yritykselle laadittiin vuonna 2017 uusi ympäristöohjelma vuosille 2018–2020, ja siinä määriteltyjä ympäristöpäämääriä ovat uusiutuvan energian lisääminen, energiatehokkuuden edistäminen sekä päästöjen ja ympäristövaikutusten vähentäminen.

Turku Energian teettämän tutkimuksen mukaan noin kolmannes suomalaisista kokee, että heidän arjen energianvalintansa vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Hinnankorotukset ja energiayhtiöiden myynti ulkomaiseen omistukseen huolettavat enemmän. Tutkimuksesta selviää myös, että nuoret haluavat vaikuttaa, mutta kolmannes ei tiedä miten.

 Sähkön tuotantorakenteen muutos eli energiamurros koettelee sähköjärjestelmää, kun uusiutuva sähköntuotanto tarvitsee tuekseen joustavuutta. Ilman automatiikkaa ja tiedonvaihtoa kokonaisuutta ei voi hallita. Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä selvitti konkreettisia toimia, joilla älykäs sähköjärjestelmä eli älyverkko toimii alustana, kun tuotanto ja kulutus yhdistetään.

Älykäs sähköverkko edistää asiakkaiden mahdollisuuksia osallistua sähkömarkkinoille ja toimitusvarmuuden ylläpitoa. Ehdotuksen tavoitteena on asiakaskeskeinen ja joustava sähköjärjestelmä, johon työryhmän mielestä päästään luomalla toimintamahdollisuuksia erilaisille energiayhteisöille. Kulutusjousto, hajautettu tuotanto sekä sähkövarastojen omistaminen halutaan kilpailluksi toiminnaksi. Lisäksi asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa siirtomaksuihin halutaan lisätä.

Fingridin mittava tiedonvaihtojärjestelmähanke Datahub tulee olemaan merkittävässä osassa sähkömarkkinoiden uudistuessa kohti markkinaehtoista sähköjärjestelmää. Tämä tiedonvaihtojärjestelmä yksinkertaistaa, nopeuttaa ja tehostaa sähkön vähittäismarkkinoilla tarvittavaa tiedonvaihtoa esimerkiksi mittaus-, asiakas- ja käyttöpaikkatiedoista. Digitalisaatiohankkeen avulla yritykset palvelevat asiakkaitaan sujuvammin, ja loppukäyttäjille tarjotaan myös palveluportaali, jossa he pääsevät tarkastelemaan omia tietojaan. 

Energiatoimialan innovaatiot, kuten energiankäyttö ja varastoinnin optimointi, ovat mahdollisia Datahubin avulla. Myös kysyntäjoustopalveluiden kaltaisten uusien palvelujen markkinoille tulo helpottuu Datahubin myötä.

Energiateollisuus julkaisi tulevaisuusvisionsa energia-alan murroksesta. Vision mukaan asiakas on digitalisaation ja teknologisen harppauksen voittaja. Asiakkaan vaihtoehdot lisääntyvät muun muassa oman energiantuotannon, varastoinnin ja sähköautojen muodossa. Asiakkaan mahdollisuudet vaikuttaa valinnoillaan muuttavat energiayhtiöiden liiketoiminnan energianmyynnistä palveluksi.

Sähkön turvattu toimitusvarmuus vaatii investointeja ja kyberturvallisuutta

Energiaturvallisuus- ja toimitusvarmuuskysymykset ovat yhä merkittävämmässä asemassa kuluttajien ja energiayhtiöiden toiminnassa yhteiskunnan energiariippuvuuden myötä.

Kyberturvallisuus on noussut viime vuosina julkiseen tietoisuuteen. Kyberhyökkäyksillä voidaan haavoittaa koko yhteiskuntaa, ja saada aikaan suurta vahinkoa. Kyberturvallisuuden avulla varmistetaan rikkoutumaton sähkön- ja energianjakelu. Turku Energia Sähköverkot Oy palkittiin kyberturvallisuuden edistämisestä Vuoden Verkostoteko-palkinnolla tammikuussa 2019.

Sähkönjakelun toimitusvarmuus turvataan vuoden 2013 sähkömarkkinalailla. Vuoden 2028 loppuun mennessä sähkön jakeluyhtiöiden pitää pystyä toimittamaan kaikissa olosuhteissa sähköä kaikille asiakkailleen.

Vaatimuksen täyttämiseksi tarvitaan mittavia sähköverkkoinvestointeja, jotka vaikuttavat osaltaan verkkoyhtiöiden siirtohintojen nousuun. Sähkön siirtomaksulla muun muassa ylläpidetään ja uudistetaan sähköverkkoa sekä katetaan sähköverkon häviökustannukset ja korvaukset valtakunnallisesta sähkönsiirrosta. Suomessa verkkoliiketoiminnan hinnoittelu on tiukasti säänneltyä, ja sitä valvoo Energiavirasto. Tällä hetkellä jo 74 % sähköverkoista on säävarmoja.

Suomen vuoden 2018 sähkön kokonaiskäyttö oli 87 TWh, mikä on 2 % enemmän kuin vuonna 2017. Vuoden käyttöhuippu 14 155 MWh/h ajoittui helmikuun 28. päivään. Sähkönkulutus nousi Turussa 2,5 % edellisvuoteen verrattuna.

Teollisuuden käyttämä sähkö 41 TWh oli noin 47 % Suomen kokonaiskäytöstä. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi 2 % edelliseen vuoteen verrattuna talouden alkuvuoden kasvun ansiosta. Sähkönkäytön rakenteen nähdään olevan muutoksessa eikä talouden kasvu jatkossa automaattisesti kasvata sähkön käyttöä.

Sähkön ja kaukolämmön päästöt vähenevät

Sähköstä 47 % tuotettiin uusiutuvilla energialähteillä ja 79 % hiilidioksidineutraaleilla energianlähteillä. Kylmän talven vuoksi sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt nousivat 15 %. Kun tarkastellaan kymmenen viime vuoden tilastoja, ovat päästöt nopeassa laskussa. Arvioiden mukaan tuotantopäästöt puolittuvat seuraavalla vuosikymmenellä.

Uusiutuva energia sai syöttötariffitukea noin 25 miljoona enemmän verrattuna aiempaan vuoteen, yhteensä 250 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 rakennettiin ensimmäinen markkinaehtoinen tuulivoimala.

Eurostatin tilaston mukaan uusiutuvien osuus lämmityksessä ja jäähdytyksessä on Suomessa 55 %. EU:n tasolla ainoastaan Ruotsi on Suomen edellä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kaukolämmön tuotannossa uusiutuvien osuus on kolminkertaistunut ja energia-alan päästöt puoliintuneet.

Kaukolämmön päästöt vähenevät kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteita nopeammin. Kivihiilen käyttö vähentyi 20 % eli vuoteen 2017 verrattuna vähennys oli 3 %. Hukkalämmöstä on tullut merkittävä kaukolämmön energianlähde.

Kaukolämmön hiilidioksidipäästöt nousivat kylmän sään vuoksi noin prosentin edellisvuoteen verrattuna. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet jopa 26 %.

Kaukolämmön käyttö kasvoi Suomessa 2 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna. Kuuma ja kuiva kesä nosti kaukojäähdytyksen kysyntää 35 %.

Päästöoikeuksien pörssihintojen nousun sekä Pohjoismaiden heikentyneen vesitilanteen vuoksi Pohjoismaisen sähköpörssin osto- ja myyntitarjouksista johdettu systeemihinta kasvoi keskimäärin 49 %, Suomen aluehinnan kasvu oli 41 %. Kotitalousasiakkaiden sähkön hinnat olivat keskimäärin 4 prosenttia korkeammat kuin edellisvuonna.

EU:n päästökaupan neljäs kausi kattaa vuodet 2021–2030. Huhtikuussa voimaan astunut uudistettu päästökauppadirektiivi muuttaa hiilivuodon riskille alttiina olevan teollisuuden kriteereitä. Suomessa tämä tarkoittaa 236 laitoista, kun vuonna 2017 määrä oli 305.

Lähteet:

www.ek.fi

www.energia.fi

www.energiavirasto.fi

www.energiauutiset.fi

www.fingrid.fi

www.stat.fi

www.suomenpankki.fi

www.tem.fi

www.turkuenergia.fi

www.turku.fi

www.valopilkku.fi

www.valtioneuvosto.fi

www.vtt.fi